Kirjoitan tämän artikkelin omakohtaisista kokemuksista liiketoimintaprojektista joka ja johti monien opettavaisten vaiheiden jälkeen hyvään kasvuun ja menestykseen. Toivon samalla, että se osaltaan kannustaisi pienyrityksiä sinnikkäästi ponnistelemaan kohti määränpäätään. Loistavan liiketoiminnan ei aina tarvitse olla kansainvälinen menestystarina.
Taustahistoriaa
Toimin 1990-luvulla itsenäisenä yrittäjä-konsulttina liittyen pk-yritysten liiketoimintasuunnitelmien laadintaan ja markkinoille tulon konsultointiin. Takana olivat karvaat kokemukset pienen kansainvälisen perheyhtiön johdossa ja omistajana kokemattomana nuorukaisena. Epäonnistuminen 90-luvun alun suhdannemuutoksissa oli tietysti myös mieletön osaamisen muodostaja, jos niistä takausvastuista sitten selviäisi. Kallis käytännön kurssi takana oli aika siirtyä korkeakouluun teoriaa opiskelemaan ja myihän se konsultointipuolikin paremmin, jos oli jokin titteli käyntikortissa. Tietenkin tuolla hetkellä pääasia oli tuo opiskelijatuki ja –laina, joten lyhytaikainen rahoitus oli turvattu. Voisi samalla yrittää keksiä jotain pysyvämpää toimeentuloa.
Olin ollut mikrotietokoneiden tulosta lähtien tekemisissä tietojärjestelmien kanssa, mutta internetin kaupallinen esiintulo vuoden 1995 paikkeilla oli itselleni mieletön juttu ja siinähän sitä olisi työsarkaa verkkoliiketoimintakonseptien konsulttina. Niitä toimeksiantoja tuli siten jokunen tehtyä. Samalla olin käynnistänyt esiselvityksen Tekesin tuella kolmeen Virtuaaliliiketoimintakonseptiin; sähköinen alihankintatuotanto, konsultointiverkoston tuotteistuspalvelu ja virtuaalinen taloushallintopalvelu. Näistä viimeksi mainittu sitten otti edetäkseen, tosin paljon hitaammin kuin kuvittelin.
Kun tein ensimmäisen liiketoimintasuunnitelmaluonnoksen perustuen internet pohjaiseen tulospalveluun vuonna 1998 saimme tehdyssä haastattelututkimuksessa arvion, jossa noin 7 % yrityksistä piti internet-palvelua merkittävästi kiinnostavampana kuin nykyisin käytössä olevaa paperitulosteisiin perustuvaa palvelua. Toisin sanoen henkiset valmiudet internet-pohjaisen tilitoimistopalvelun käyttöön olivat huomattavasti heikommat kuin fyysiset valmiudet (internet-yhteydet). Tilitoimistojen osalta n. 36% vastaajista kuitenkin saattaisi olla kiinnostunut laajentamaan tilitoimistonsa palveluvalikoimaa internetin kautta asiakkaalle annettavilla tulostiedoilla. Markkinat eivät siis vielä tiedostaneet verkkopalvelun mahdollisuuksia, joten suunnitelmaa kannatti jatkaa.
Samalla havaitsin, yrittäessäni rekisteröidä virtuaalitilitoimistoa, että opiskeluajan oppimateriaalista tuttu henkilö nimeltä Pauli Vahtera oli samaisen ajatuksen kimpussa. Hän oli julkaissut kirjoituksia taloushallinnon automatisoinnista ja verkkolaskuista. Tässä yhteydessä hän oli myös vaikuttamassa ohjelmistotuotteeseen jota toteutettiin Proha Oyj:n toimesta. Pauli Vahtera oli uranuurtaja edistäessään kirjanpitolainsäädännön saattamista tasolle, joka mahdollisti rationaalisemman toiminnan. Sama mies vaikutti aiemmin vahvasti tiliote tositteena –käsitteeseen ja on arvostettu alan asiantuntija.
Opiskeluverkostosta on hyötyä
Joulukuussa 2000 soitin onnittelusoiton opiskeluaikaiselle ystävälleni Eero Pätärille joka oli pitänyt tohtorin väitöstilaisuutensa edellisenä päivänä. Hän sanoi olevansa juuri menossa jouluaterialle Bittivision työntekijöiden kanssa ja kertoi samalla myös hänen ja Bittivision välille syntyneestä omistussuhteesta ja vastasi uteluuni heidän liiketoimintamallista. Kerroin sitten osaltani ideoineeni veljeni kanssa taloushallinnon analyysipalvelua Netvisor nimisellä konseptilla ja etsiväni sopivaa yhteistyökumppania idean toteuttamiseksi. Puhelun lopuksi sovittiin, että järjestettäisiin tapaaminen yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi.
Bittivisio oli vuonna 1997 perustettu ohjelmistotalo, jossa perustajan Mikko Saajanlehdon ja muutaman apurin voimin toteutettiin asiakasprojekteja internet teknologialla. Projektit liittyivät muutamien suuryritysten sekä pk-yritysten ekstra- ja intranet ratkaisujen toteuttamiseen. Vuoden 2000 keväällä omistajakuntaan liittyi kolme bisnesenkeliä joukossaan silloin väitöskirjaansa valmistellut Eero. Vuonna 2000 yhtiö oli aloittanut DE-Desktop Everywhere –tuotteen kehittämisen pienyritysten intranet-ratkaisuksi sisältäen kevyen taloushallintosovelluksen. Yhtiön omistajakunnalla oli kuitenkin It-alan markkinaturbulenssin myötä yrittäjyyden raadollinen puoli tullut tutuksi ja yhtiöllä oli haasteita löytää kehityspolkua vaikeassa markkinatilanteessa.
Muutaman neuvottelukierroksen jälkeen yhteistyöhön päätettiin ryhtyä ja myös toiminta-ajatusta täsmennettiin. Päädyttiin järjestelyyn jossa omistamani Netvisor Oy fuusioitiin Bittivisioon ja samassa yhteydessä Bittivision omistajakuntaan liittyi myös Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy pienellä mutta merkittävällä päänavauksella rahoituksen aikaansaamiseksi.
Bittivisio työllisti tuolloin 4 henkilöä ja itse toimin oman yhtiöni lukuun. Otin vastuulleni yhtiön liiketoimintasuunnitelman työstämisen ja toteutuksen käynnistämisen ja Mikko Saajanlehto hoiti toimitusjohtajan roolissa käytännön toimintaa (Mikolla on nykyään uusi eLive startup). Vaikka meidän sovelluskehitystiimin koko oli kilpailijoiden massiivisiin tuotekehitysosastoihin nähden vaatimaton, olisi kokonaan uuden sukupolven taloushallintojärjestelmän kehittäminen uudella teknologialla varsin vankka näyttö siitä, että tiukalla koordinoinnilla ja toistensa osaamisalueita sopivasti täydentävällä asiantuntemuksella voi saada aikaan huomattavan laajoja kehityshankkeita. Erityisesti esiin nousi nuori, alle kaksikymppinen, ryppypaitainen utelias ohjelmoija, joka omaksui nopeasti uudet asiat ja oli ohjelmoinnissa äärimmäisen tuottava. Risto Matikaisesta tuli sittemmin Netvisorin tuotantojohtaja ja nykyään yksi 4stractionin perustajista.
Taloushallintojärjestelmän tuotekehitystyön sivutuotteena muuten syntyi innovaatio, johon perustuva tuote palkittiin InnoSuomi-kilpailun Kaakkois-Suomen InnoSuomi-palkinnolla. Se myönnettiin Netvisor Pump –ohjelmistotuotteesta, jossa mistä hyvänsä laskutusohjelmasta voitiin tulostaa laskut verkkolaskuksi. Palkintorahoilla saatiin kustannettua useamman tunnin kostea saunailta.
Netvisor –konsepti
Uutta puhtia tilitoimistojen palvelubusineksen parantamiseen
Näistä lähtökohdista lähdimme kehittämään kokonaisvaltaista palvelujärjestelmää jossa uusilla selainpohjaisella sovelluspalvelulla voidaan kattavasti hoitaa yrityksen talousrutiinit sekä saadaan ajantasainen ja dynaaminen raportointi porautumisominaisuuksin tunnusluvuista tapahtumiin. Tällä erää suoritimme uuden haastattelututkimuksen tilitoimistoille. N.53% vastaajista ilmoitti tulevaisuuden visiona asiakkaan palvelemisen kehittämällä asiakkaan liiketoiminnan suunnittelua internet-verkon avulla mutta toisaalta 76% vastaajista piti epätodennäköisenä siirtymistä ulkoistettuun järjestelmään joka olisi tilitoimiston ja asiakkaan yhteiskäytössä. Haastattelu tehtiin kesällä 2001 haastattelemalla 100 tilitoimiston toimitusjohtajaa tai omistajaa. Samoihin aikoihin käytiin toimistomessuilla, jossa julkaistiin toimittajan Proha Oyj:n ilmoituksen mukaan ensimmäinen verkkotaloushallintosovellus Suomessa, nimeltään Procountor. Koska emme olleetkaan ensimmäisenä markkinoilla, olisi syytä katsastaa tuo sovellus. Tutustuminen oli helpottava sillä palvelun tekninen toteutus oli surkea ja ohjelma täysin keskeneräinen. Päätimme siis jatkaa täysillä eteenpäin.
Uudet toimijat markkinoilla
2000-luvun alkuvuosien aikana olimme saaneet lukea useita artikkeleita taloushallinnon mullistavasta muutoksesta kun selainpohjaiset sovellukset ja internet avaavat suljetut sovellukset eri tapahtumalähteille ja käyttäjille suoraviivaisemmin. Kun aiemmin on pyritty ratkaisemaan yhteensopivuus ja integrointi yrityksen sisäisessä toiminnassa niin nyt painopiste on yrityksen tietojärjestelmien integroinnissa erilaisten ulkoisten järjestelmien kanssa kuten esimerkiksi yhteiset kauppapaikat ja ostojärjestelmät, mediaportaalit, sähköiset viranomaisilmoitukset sekä sähköisen laskun toimittaminen jne. Osana tätä kehitystä on syntynyt uusia liiketoiminta-alueita jotka hoitavat tätä koordinointia tiedon jakelukanavassa.
Muuttuvassa markkinassa voitiinkin havaita ainakin raskaan työn ja resurssit vaativia integroijia sekä toisaalta kevyemmän toimintamallin koordinoijia jotka saattavat synergisiä palvelutuottajia yhteen. Perinteiset toimintaroolit toimialoilla muuttuvat ja osin hämärtyvät näiden uusien toimintamallien myötä. Tämä on ollut havaittavissa myös tilitoimistotoimialalla jossa on havahduttu miettimään kirjanpidon tapahtumien syöttöön perustuvaa ja viranomaisvaatimusten täyttämiseen liittyvää liiketoiminnan tarvetta ja arvoa tulevaisuudessa. Uudet toimijat työntyvät markkinoille (pankit, posti, palveluoperaattorit, sovellusvalmistajien liittoutumat jne.) automatisoiden niitä rutiineita joita tilitoimistot nyt hoitavat. Tätä kehitystä alalla kutsutaan paperittomaksi tai sähköiseksi taloushallinnoksi. Keskeisin lisäarvo taloushallinnon kokonaiskulujen säästön lisäksi liittyy kuitenkin taloustilanteen ja liiketoiminnan parempaan ymmärtämiseen ja nopeampaan reagointiin yrityksessä. Tässä roolissa tilitoimistoilla, tai ainakin osalla niistä, on mahdollisuus lisäarvon tuottamiseen markkinoilla.
Muutoksen hitaus – ajoituksen tärkeys
Paljon on keskusteltu siitä miksi siirtyminen uuden teknologian käyttöön, jota Suomesta sinänsä ei puutu, on niin hidasta. Kokemuksen myötä oli havaittu ainakin muutamia syitä: 1)uusien sovellusten käyttötapa vaatii uusia tietoja ja taitoja, joihin tilitoimistot investoivat vain pakon edessä (tilitomistohinnoittelussa on myös pilattu toimialan mahdollisuuksia kehitysinvestointeihin) 2) toimivia sovelluksia on markkinoilla niukasti 3) sovellusvalmistajat jarruttavat kehitystä koska uudet toimintamallit syövät nykyistä lisenssipohjaista sovellusbusinestä 4) asiakasyrityksille ei osata kertoa millaisia hyötyjä toimintamallista voi syntyä sillä ei yrityksillä ole mitään hinkua selainpohjaiseen laskujen käsittelyyn vain siitä syystä, että säästetään tilitoimistomaksussa tai säästetään pienyrityksessä laskujen käsittelyyn liittyvissä kustannuksissa 5) Itsepalvelutilitoimistokonseptit eivät houkuta tilitoimistoja asiakkuuden menetyksen pelossa
Toimiva sovellusratkaisu ei riitä, tarvitaan laajempi konsepti
Johtopäätös alun selvityksistä ja kokemuksista oli se, että täysivauhti sovellustuotekehitykseen ja palvelun tuomiseen markkinoille. Kehityksen haasteeksi asetettiin seuraavat keskeiset kohdat:
konsepti jossa tilitoimistot hallinnoivat asiakkaitaan, avaavat uusia käyttäjiä, valitsevat niille käytettävät sovellukset ja määrittävät käyttäjäroolit
konsepti jossa tekninen vastuu ja ylläpito on sovelluspalveluntuottajalla ja tilitoimisto vastaa sisällöstä asiakkaansa kanssa
sovelluskokonaisuus jossa automatisoidut rutiinit kattavat tapahtumien vastaanoton eri lähteistä, joita ovat selainkirjaukset, laskuhotellit ja maksuliikenne, sekä tapahtumien kontrollointi kirjausten osalta
uutta lisäarvoa luovat ajantasaiset, vuorovaikutteiset seuranta-, analysointi- ja raportointimenetelmät
käyttäjäystävällinen tiedonsiirto joka mahdollistaa yrityksen nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän tai laskutusjärjestelmän käytön rinnakkain uuden verkkopalvelun kanssa
vakaan ja skaalautuvan arkkitehtuurin joka täyttää tiukat turvallisuusvaatimukset ja pystyy palvelemaan tuhansien yritysten yhtäaikaisen käytön tarpeita palvelinkeskuksessa. 2002 keväällä julkaisimme palvelun version johon hankimme ensimmäiset tilitoimistopilottiasiakkaat.
Markkinoille menon tuskaa
Hyvän suunnitelman haasteena oli se, että yhtiö oli jo alkuvaiheessa käytännössä varaton ja aiemman toiminnan osalta oli kertynyt vain osaamista web-teknologiasta, sen sijaan mitään jatkuvaa kassavirtaa tuottavaa ei oltu onnistuttu toteuttamaan. Niinpä heti alusta lähtien oli haettava rahoitusta omien panostusten lisäksi peruskehitykseen, joka on vielä halpa vaihe. Neuvottelimme pääomasijoitusvaihtoehdon, joka turvaisi palvelun kehittämisen myyntikelpoiseksi ja mahdollistaisi toiminnan pysymisen omissa käsissä. Samanaikaisesti Saajanlehdon Mikon toimesta olimme käynnistäneet kierroksen kaikkien pankkien kanssa verkkolaskuyhteistyön selvittämiseksi. Siinä yhteydessä erityisesti Sampo Pankki otti meidät lämpimästi vastaan, sillä heillä oli mietinnässä verkkopankin jatkeeksi hyvin sopivien palveluiden löytäminen pankkipalveluiden lisäarvoa tuottamaan. Pankin kehitysjohdossa oli herännyt ajatukset siitä, että kun maksaminen oli sähköistä ja sähköinen lasku heräämässä niin verkkolasku yksinään ei riittäisi vaan se on vain ponnahduslauta yrityksille kohti laajempaa sähköisyyttä automaation, virheettömyyden ja ajantasaisuuden osalta.
Ensi tapaamisessa odottelimme Mikon kanssa unioninkadun pääkonttorin odotustilassa täynnä olevan neuvottelutilan vieressä odottaen sen vapautumista ja yhteyshenkilömme saapumista. Saman tien meidät kutsuttiinkin sisään. Siinä sitten suoristettiin kravatit ja lähdettiin ponnekkaasti esittelemään Netvisor palveluamme ja ajatuksiamme taloushallintopalvelusta. Demo tehtiin tuotantoympäristössä, muutahan ei ollut edes käytettävissä, ja oman Bittivisiomme aineistolla. Esitys vakuutti kuulijat, vaikkakin ymmärtäväistä hymyilyä esiintyi aina kun esittelimme pankkitilimme sähköisiä tapahtumia ja tilisaldoja, jotka kiikkuivat siellä nollan tuntumassa. Samalla tuli konkreettisesti esitettyä miten hyödyllinen tämä ajantasainen kassavirtatieto oli yritykselle.
Pankeilla oli muutostyö edessä perinteisten omien asennettavien pankkiohjelmien korvaamisessa uusilla web-palveluilla. Tämän vuoksi pankit olivat mielenkiintoinen mahdollisuus markkinoille menossa. Näin keskustelut myös etenivät syvemmän yhteistyön aikaansaamiseksi Sampo Pankin kanssa, mutta edellytys yhteistyölle luonnollisesti oli luotettava kumppanuus, jota sillä hetkellä emme voineet tarjota pienenä ja pääomattomana yhtiönä. Lähtökohtaisesti ajateltiin myös, että internet palvelun tarjoaminen on vielä liian epäuskottavaa kriittisissä toiminnoissa niin että pieneltä ja tuntemattomalta yhtiöltä ei kukaan uskalla ostaa. Näin hylkäsimme pääomasijoitusvaihtoehdon ja käänsimme katseet pankin avustuksella partneri kandidaatteihin.
Sampo Pankki ja Cap Gemini Ernst & Young Finland Oy mullistavat yritysten taloushallinnon. Lehdistötiedote – 19.1.2004 klo 10.00
Ennen tuota lanseerausta olimme käyneet läpi yrityskauppaneuvotteluita ensin silloisen Novon kanssa, jonka johdon kanssa oli jo kättä paiskattu kaupan osalta, mutta joka kariutui juuri ennen kauppasopimuksen allekirjoitusta Novon yllättäviin lisävaatimuksiin yhteistyötahoille. Samalla hetkellä Novo oli siirtymässä Sysopenin omistukseen päätyen kuitenkin WM-datalle. Tämä oli Lokakuussa 2003. Näin ollen olimme palanneet lähtöruutuun, mutta taloutemme oli entistä tiukemmalla ja neuvotteluasemat sen kuin heikkenivät. Seuraavaksi neuvoteltiin Capgemini Ernst & Youngin kanssa jossa päädyttiin liiketoimintakauppaan Netvisor palvelutoiminnan osalta.
Puolentoistavuoden etsikkoaika
Siirryimme Capgeminin palvelukseen ja hetken hurmiossa kuvittelin, että nyt meillä on kansainväliset muskelit uuden, innovatiivisen palvelun huikealle menestystarinalle. Pettymykseen havahtuminen kesti 4 kuukautta. Palvelu- ja liiketoimintamallimme ei mitenkään sopinut tämän talon strategiaan, jossa keskityttäisiin enemmän tekniseen ylläpitoon ja yhteistyötaholle ulkoistettuun varsinaiseen myyntiin. Tuhansien pk-yritysasiakkaiden asiakaspalveleminen ei ollut vaihtoehto. Kehitystyössä pääpohdinnat olivat palvelun ja arkkitehtuurin uudistamisessa Java alustalle, joka oli täysin epärelevantti asia vaiheessa, jossa ensisijainen asia oli selvittää miten palvelutuote kävisi kaupaksi ja kaupan esteiden raivaaminen nopealla tuotekehityksellä. Emme kyenneet hyödyntämään niitä asioita joissa Capgemini taas oli erinomainen. Tämä Netvisor hanke ei olisi näin toteutettuna kannattava millekään osapuolelle. Viimeinen niitti oli kun hävisimme loppusuoralla SAP:lle suuren kaupan, jolla palvelumme olisi jo kertalaakista ollut merkittävä.
Tämän jälkeen käynnistyivät neuvottelut uuden jatkajan löytämiseksi. Niissä keskusteluissa meillä ei ollut enää roolia, sopimuksemme ei sisältänyt ehtoja panostusten suuruudesta tai jatkuvuudesta. Liiketoiminta voitiin myydä uudelle omistajalle aiemman sopimuksen jälkikauppahintaehtoineen, jotka liittyivät palvelun tuottaman liikevaihdon määrään. Tässä mielessä aika oli kriittinen tekijä. Uudelleen aloittaminen ei ollut vaihtoehto kilpailukieltorajoitusten vuoksi.
Samoihin aikoihin Netvisor sai pokaalin pankkiyhteistyön ansiosta Financial Times –konserniin kuuluvalta The Banker –talouslehdeltä. Netvisor eAccounting –palvelu valittiin vuonna 2005 parhaimmaksi vähittäispankin yhteydessä toimivaksi verkkopalveluratkaisuksi.
Suomen Capgemini luopuu sähköisestä taloushallinnosta (Lehdistötiedote 9.6.2005)
Kun Capgeminin toimitusjohtaja kertoi minulle uusista neuvotteluista uuden jatkajan kanssa, olin asiasta tyytyväinen sillä jokin muutos tarvittaisiin väistämättä. Oma uskoni ei vielä tässä vaiheessa itse palveluun ollut mitenkään horjunut, ainoastaan tapa jolla yritimme konseptia toteuttaa, oli umpikujassa. Tietysti lähtökohtana täytyisi olla se, ettemme joudu ojasta allikkoon, jos aiomme jatkaa. Toisaalta omistaja ja osapuolet haluaisivat selvitä kunniallisesti tästä projektista eteenpäin. Kun pisimmälle edenneestä ostajakandidaatista Solanumista eli Passelin omistajista ilmoitettiin, niin se oli jonkin asteinen järkytys. Kaikkien it-osaajien aliarvostamasta myyntiyhtiöstä tulisi meidän omistaja. Kun Tapasin Heikki Taipaleen ja hänen Mika veljensä ensi kerran, niin ajattelin, että kuinka ihmeessä olen tähän joutunut. Jos en olisi kuitenkaan tässä hankkeessa mukana, niin se olisi todennäköisesti tämän kaupan ja Netvisorin lopun alkua. Toisaalta minulla ei ollut varaa epäonnistua Netvisor hankkeessa, olin sitoutunut siihen, että saan aikaiseksi jotain onnistunutta ja merkittävää ja että voisin todistaa suunnitellun konseptin todella toimivan. Taloudellinen hyöy tulee sitten jos on tullakseen. Omien taustajoukkojen kokoaminen ja palvelun hankkiminen omiin käsiin ei ollut uskottavaa eikä mahdollista osapuolten piirissä eikä sitä vaihtoehtoa edes esitetty.
Kesällä 2005 Solanum –ryhmä pankin hyvällä yhteistyötuella osti Netvisor liiketoiminnan ja yhtiöitti toiminnan Netvisor Oy:ksi jonka puitteissa tehtäisiin Netvisor kehitys ja markkinointi. Yrityksen tuotekehitystiimi koostui samasta alkuperäisestä avaintiimistä ja sen lisäksi tuki- sekä myyntitoiminnot olivat konsernin muissa toimipisteissä. Minun tehtävänä oli Netvisorin liiketoiminnan kehittäminen ja Heikki Taipale tuli toimitusjohtajaksi vahvalla myyntiosaamisellaan. Solanum ryhmä omisti myös Passeli Ohjelmistot Oy:n jolla oli jo lähes 50.000 yritysasiakasta.
Tätähän on ryhdyttävä myymään
Oma lähtökohtani oli saattaa Netvisor tukevalla polulle kolmen vuoden aikana ja sitten miettiä jatkoa. Jostain syystä yhteistyö kuitenkin Heikki ja Mika Taipaleen kanssa tuntui toimivalta. Kun palvelu oli otettu konsernin omaan käyttöön, niin Heikki totesi, että tämä palveluhan on erinomainen, sitä on ruvettava oikein myymään. Hankintoja tehdessään hän oli läpikäynyt kaikki tarjokkaat ja niistä hän arvioi Netvisorin olevan ylivoimaisesti pisimmällä niin palvelun kuin tekniikankin osalta. Niinpä hän ensi töikseen satsasi mainontaan rahaa kaksi kertaa silloisen liikevaihdon verran ja arvioi, että näin me selvitetään millaiseen vauhtiin palvelun myynti saadaan ja paljonko sitten kannattaa investoida kehitykseen. Niinpä sitä arvonsa tunteva kauppatieteen maisterikin joutui sitten nöyrtymään ja ostoskanavalle palvelua esittelemään. Mieleen studiokuvauksista jäi Taipaleen Heikin virnistely taustalla, olihan edellisenä iltana ravintolassa aika pitkään istuttu käsikirjoituksen parissa, tosin seuraavana aamuna se tehtiin uusiksi.
Kannustavaa oli myös se, että saimme täysin vapaat kädet tehdä palvelua kuten halusimme kunhan pysyimme kasvukäyrällä. Samalla ajoitus vahvalle markkinoinnille oli kohdallaan, olimmehan tehneet jo kolmevuotta pitkänajan myyntityötä tilitoimistoverkostossa, jonka hyödyt vasta nyt rupesivat tulemaan esiin.
Vuonna 2010 olimmekin jo Suomen 9. nopeimmin kasvava teknologiayritys hyvällä kannattavuudella. Tästä Heikki saa olla myös kiitollinen Netvisorin todella sitoutuneelle porukalle, joka on myös kasvanut kehityksen myötä erinomaiseksi osaajaksi. Sehän on kuitenkin menestyvän toiminnan lähtökohta. Toki samaan hengenvetoon voi todeta, että onhan meillä vielä paljon oppimista ja parantamista edessä. Kyllä siitä asiakkaat pitävät huolen.
Aromipesäkauppiaasta IT-miljonääriksi
Samanaikaisesti myös Passeli kasvatti liikevaihtoaan erinomaisella tuloksella. Siihen jostain syystä vastaavia ohjelmistoja tuottavat kilpailijat eivät pystyneet. Osin se oli Taipaleiden hyvää tuotteistusosaamista, tehdään korostetusti sellaisia sovelluksia ja ominaisuuksia joita pk-asiakkaat tarvitsevat ja karsitaan turhuudet pois ja toisaalta yrittäjäjohtamista hyvin ohuella ja tehokkaalla organisaatiolla. Heikki jaksoikin aina muistuttaa Passelista isoveljenä, olihan se heidän oma juttunsa, joten erityisesti mieltäni lämmitti, kun ohitimme Passelin kasvussa, liikevaihdossa ja kannattavuudessa. Siihen tarvittiin kuitenkin 6 vuotta.
Näin Taipaleen veljeksillä oli kaksi hyvää hevosta joiden varassa oli helppo varautua tulevaisuuteen. Mielestäni se oli erinomainen suoritus IT-alalla mieheltä joka myi vielä vuosituhannen vaihteessa ostoskanavalla legendaarisia Aromipesiä. Sen mainoksilla ja siihen liittyvillä kommentoinneilla olemme hauskuuttaneet itseämme useasti. Taipaleen Heikki muuten toi ”juhlaerän” aromipesiä sisäpiirimyyntiin jokin aika sitten. Ehkäpä se kertoo jotain miehen myyntiasenteesta. Siinä olisi oppia aika monelle suomalaiselle ohjelmistoyritykselle.
Norjalainen yritysohjelmistojätti Visma ostaa Passeli-ohjelmia ja Netvisor-ohjelmistopalveluita valmistavan Solanum Groupin (13.10.2011)
Jälleen kerran olemme vaihtaneet omistustahoa, nyt lähtökohtaisesti eri syistä kuin aiemmin. Netvisor on tällä hetkellä nopeimmin Suomessa kasvava Saas toimintamallilla toimiva taloushallinnon palveluntarjoaja. Palvelussa on jo kymmeniä tuhansia käyttäjiä. Visma konserni panostaa nyt enemmän kuin koskaan uuden sukupolven Saas-ohjelmistoihin. Siihen liittyvät lukuisat yrityshankinnat kuin myös kehityspanokset. Netvisorin arvostus tässä mielessä on hyvin korkealla.
Tätä kirjoitusosaa viimeisteltäessä olin saanut toimeksiannon pohtia tilitoimistoille suunnattua toimintakonseptia pohjoismaissa, jossa Vismalla on yli 10 000 tilitoimistoasiakasta. Eräs vuonna 2001 asettamani tavoite on mielestäni saavutettu. Se oli tehdä liiketoiminnallisesti jotain merkittävää Suomessa. Se on tietysti suhteellinen käsite, mutta olen itse siihen tyytyväinen. Konsepti ei ainakaan epäonnistunut. Kollegani tietävät, että mottoni on ”menestys on vain viivästynyttä epäonnistumista”.