Ottamatta kantaa eri strategiakoulukuntien näkemykseen “oikeasta” strategiatyöstä kerron oman kokemukseni strategiatyöskentelystä, joka johti Suomen kannattavimman yrityksen kehittymiseen.
Vuonna 1999 olin perustamassa Netvisor -nimistä taloushallinnon ohjelmistokonseptia ja johdin sen kehittämistä 15 vuoden ajan. Nyt reilut 20 vuotta myöhemmin näen sen todellisen potentiaalin ja tunnistan edelleen strategian. Netvisor myytiin 2011 Vismalle ja yhtiö tunnetaan nykyisin Visma Solutions nimellä. Se on Suomen kannattavin yritys.
Vuonna 2012 kasvoimme vauhdilla ja olimme erittäin kannattava Saas- palvelu (Liikevoitto +50%). Erityisesti strategian luoman rakenteen eron huomasi, kun yhtiöön fuusioitiin muita saas-yksiköitä. Ero kasvuvauhdissa oli 3-4 kertainen ja kannattavuudessa 12-15 kertainen. Ero selittyy osin tuottavuudella ja tehokkuudella, mutta ennenkaikkea markkinamuutoksen hyödyntämisellä. Palvelun kasvu on jatkunut vauhdikkaana kyvykkään johdon ansiosta ja markkina on mahdollistanut erittäin kannattavan hinnoittelun. Strategian ydintä ei ole tarvinnut juurikaan muuttaa. Odottelemme siis seuraavaa “kovaa juttua” alan markkinanäkymissä, joka edellyttää muutosta.
Muutokset rakenteissa ovat seurausta hyvästä strategiatyöskentelystä
Mielestäni hyvässä strategiatyössä eletään aina tässä hetkessä. Meillä on kyvykkyys tunnistaa millainen työskentely on tarpeen juuri tässä tilanteessa. Kuinka kauas tulevaisuuteen on syytä arvioida ja visioida vai onko nyt hetki keskittyä optimoimaan jo tunnistettuja mahdollisuuksia toiminnallistamisen kautta? Strategiatyö on vaativaa ja yhtäaikaisesti harvemmin kyetään luomaan ja optimoimaan. Tämän vuoksi usein innovaatiotoiminta “eriytetään” tai uudet jutut syntyvät startuppien toimesta. Kypsemmässä vaiheessa fokusoidutaan optimointiin, sillä hyvän strategian luomien rakenteiden avulla pitää takoa rahaa kun sen aika on. Joskus sitä aikaa ei tosin koskaan tule. Siksi strategiatyöhön liittyy merkittävissä määrin riskin ottamista. Jos pärjätään ja voimme toimia kuten aina ennenkin, niin strategista johtamista ei juuri tarvita.
Markkinamahdollisuus, näe mitä muut eivät vielä usko näkevänsä
Netvisoria perustettaessa tehdyn kohderyhmähaastattelun (2001) tuloksissa yli 80% tilitoimistosta ei uskonut jaettuihin ohjelmistopalveluihin. Suuret tilitoimistot näkivät visionaan piirun todennäköisempänä sen, että heidän nykyjärjestelmiä kehitetään myös internet verkon avulla. Vaikka rahoittajatahot totesivat ettei kysyntää taida olla, niin itse näimme selkeänä vaihtoehtona, että täysillä eteen, sillä markkinapelurit eivät vielä ole oivaltaneet eivätkä toimineet. Nyt 90% palveluista on jaetuissa ulkoisissa ohjelmistopalveluissa!
Strategian alustana on yrityksen tarkoitus tai missio.
Joku konsultti tokaisi, että voimme arvioida missiota esim. ajattelemalla että kuka meitä kaipaa jos poistumme markkinalta? No, näin startup yrittäjänä voin sanoa ettei kukaan, eihän meitä edes tunneta. Mutta olisiko joku syy miksi meidän pitäisi tulla tunnetuksi? Mitä me oikein edustamme? Tähän liittyvät arvot ovat omistajan arvomaailmaa joka pitää olla jaettu ja kuuluu kaikille osapuolille.
Netvisoria ensimmäisen kerran perustettaessa mietittiin paljon osaamista, kyvykkyyttä ja rohkeutta. Kuinka voimme pärjätä pienillä kehityspanoksilla suurien yritysten massiivisten kehitysosastojen kanssa? Tästä arvokeskustelusta ponnahti jo rakenteisiin jatkossa vaikuttava aikaansaamisen ja kehittämisen tehokkuus.
Sivistyssanakirjan mukaan visio on uskonnollisessa hurmostilassa saatu harhanäky. Ja näin se joskus on myös yrityksen strategiassa. Hyvässä strategiassa pitää olla visio, joka erottuu, innostaa ja haastaa. Visioon kannattaa kytkeä päämäärät. Niiden avulla voidaan suunnistaa vision mukaiseen tulevaisuustilaan. Päämäärään liittyy tässä yhteydessä myös mielenkiintoinen piirre, sillä sitä ei juuri koskaan saavuteta. Päämäärät tuntuvat olevan aina yhtä kaukana nykyhetkestä. Se liittynee siihen, että meillä on taipumus haastaa itseämme päämäärien avulla. Hyvä avustava ja vertaileva kysymys tässä yhteydessä on se mitä haluamme vs. millaiseksi haluamme tulla. Omalta osaltani olen aina suunnitelmissani ollut 2-3 v. pielessä kehityksen ja markkina-ajoituksen suhteen, onneksi kuitenkin aina etukenossa. Lyhyen ajan tavoitteista olen saavuttanut usein vain pienen osan sen sijaan pidemmällä tähtäimellä osumatarkkuus on ollut parempi. Päätöksentekoon liittyvistä ajatusvääristymistä löytyy kollegan hyvä kirjoitus tästä.
Netvisorin tavoitetilassa (kuvattuna vuonna 2001) yhtiön kasvu on ollut voimakasta ja liikevaihto on tasolla 6-8 milj. Yhtiön Netvisor –palvelukonseptista on kehittynyt haluttu ja tunnettu talousjohtamisen liiketoimintamalli uuden polven tilitoimistoyrittäjille. Nykyään Netvisorin myynti 2021 lienee jo 60M€ tuntumassa Suomessa ja palvelun liikevoittotaso yli 40% tasossa. Ne tuntuvat olevan kokolailla strategian tuottaman rakenteen mukaisilla tasoilla jo vuodesta 2009 lähtien, kun johto on onnistunut erinomaisesti strategiansa toteutuksessa. (Alkuvaiheen strategian toteutuksen käänteitä ja historiaa voi lukea täältä)
Hyvä strategia sisältää keskeiset valinnat, joilla visioon tähdätään. Valintoja on tehtävä liiketoimintamalleista, tuotteista ja palveluista, jakelutavasta ja asiakas- ja käyttäjäkokemuksen rakentamisesta. Hinnoittelu, kumppanuudet ja kehitystoiminta ovat myös tyypillisiä strategisia valintoja.
Tavoitejohtamisen uusi tuleminen, OKR
Hyväkään strategia ei muutu todeksi ilman tavoitteita. Tavoitteet on syytä kirjata toimintasuunnitelmaan. Voitettavat taistelut ja läpimurrot, mitä, kuka, miten ja milloin tehdään ovat hyvän strategian kiinnekohtia. Strategiasta tulee hyvä kartta tulevaisuuden tavoitetilaan, vasta kun se konkretisoidaan näkyväksi tarinaksi ja saadaan sen mukainen yhteys tekemiseen. Viime aikoina suosiotaan on nostanut Intel ja Google lähtöinen Objective, Key Results -sovitus Peter Druckerin Managing by objectives -mallista. Kannattaa tutustua.
Hyvä strategia on innostava tarina hyvin pohjustettuun käsitykseen tulevaisuuden näkymästä ja yrityksen asemasta siellä. Kun aikanaan kuuntelin Simon Sinekin esitystä seminaarissa, niin siinä kolahti kyllä asia, joka kannattaa pitää mielessä strategian pohtimisessa, eli kiinnostavat, empaattiset ja kiehtovat yritykset voittavat asiakkuuksia, onnistuvat rekrytoinnissa, löytävät rahoittajia, kumppaneita ja menestyvät vertaisiaan paremmin.
Jos strategian muotoilu ja johtaminen on lähellä sydäntäsi, niin tästä voit käydä kokeilemassa 4straction palvelullamme miten Teidän visio muotoutuu toimintasuunnitelmaksi.