Viisauden alku
Monen auktoriteetin suuhun on sovitettu lausetta: ”Viisaus lähtee tosiasioiden myöntämisestä”, mutta kyllä se uskottavalta tuntuu kun asiaa oikein pohtii. Usein kuulee myös sanottavan että jos ei tiedä minne on menossa, niin on sama minkä tien valitsee. Yhtälailla hankaluuksia tuottaa, jos ei tiedä missä nyt ollaan, vaikka päämäärä olisikin selvä. Yrityksen strategiassa tämä viisauden alku tarkoittaa realistista tilannekuvaa, mutta mikä tämä tilannekuva oikeastaan on ja mistä se muodostuu?
Tilannekuva?
Tarkkaan kun katsoo, niin tilannekuvan keskiössä näkyy asiakkaat. Arvon luonnin ja laskutuksen perusta on se että olemme hyödyllisiä ja pystymme tuottamaan arvoa asiakkaille. Tämän vuoksi asiakkaan liiketoiminnan tunteminen on oleellisen tärkeää eli se miten tuotteemme tai palvelumme liittyy asiakkaan arvoketjuun heidän tuottaessaan lisäarvoa omille asiakkailleen. Tämä on liiketoiminnan ydin, muttei tietenkään koko kuva. Tarvitaan myös tietoa kilpailijoista, heidän toimenpiteistään sekä vahvuuksista ja heikkouksista, vaikka fokus pidetäänkin tiukasti omassa liiketoiminnassa. Asiakkaat ratkaisevat todellisten ostokriteeriensä perusteella keneltä ostavat. Myös kumppanien ja toimittajien nykytila pitää tuntea. Näistä toimijoista ja niiden välisistä suhteista muodostuu markkinat kuten myös toimialat. Tilannekuvan kannalta oleellista on ymmärtää myös liiketoimintaympäristön muutosten vaikutukset markkinoihin ja toimialaan. Tällaisia merkittäviä liiketoimintaympäristön tekijöitä voivat olla esimerkiksi alueellinen työvoiman tarjonta, poliittinen vakaus ja päätöksenteko sekä lainsäädännön muutokset. Ja vielä näidenkin taustalla vaikuttavat globaalit trendit, joiden kehitys saattaa näkyä heikkojen signaalien muodossa. Kontekstuaaliset tekijät vaikuttavat yleensä kaikkiin toimijoihin. Edellä kuvatun yrityksen ulkoisen tilannekuvan lisäksi pitää tuntea myös oman organisaation nykytila. Taloudellisten ja kiinteiden resurssien lisäksi tämä tarkoittaa erityisesti yrityksen aineetonta pääomaa eli henkilöstöä, aineetonta varallisuutta ja aineetonta omaisuutta.
Vältä näitä!
Tilannekuvan muodostamisen suhteen voidaan käytännössä havaita muutamia haasteita:
A) Iloinen tietämättömyys
Ei juurikaan tehdä systemaattista työtä informaation ja realistisen tilannekuvan saamiseksi. Olettamukset perustuvat lähinnä arvauksiin ja ollaan tyytyväisiä. Käsitykset ja todellisuus saattavat muistuttaa etäisesti toisiaan ja tämä riittää.
B) Kangistuminen
Laaditaan aina vaan uusia ja tarkempia selvityksiä, tutkimuksia ja analyysejä, jotta voidaan ottaa kaikki seikat huomioon ennen päätöksentekoa. Usein vielä kyselyt laaditaan
huolimattomasti siten että pätevä päättely tuloksista on vähintäänkin haasteellista. Tällainen toiminta saattaa johtaa analyysihalvaukseen.
C) Hajaannus
Tiedot voivat perustua osin faktaan ja fiktioon. Eri puolilla organisaatiota on ristiriitaisia käsityksiä nykytilasta ja yhtenäinen tilannekuva puuttuu. Kommunikointi on heikkoa ja kuunteleminen vähäistä, eikä oppimista tapahdu. Strategian suhteen operoidaan näitä sudenkuoppia vältellen. Pitää arvostaa faktatietoa ja nähdä vaivaa sen hankkimiseksi, mutta hyväksyä se että päätöksiä tehdään aina epätäydellisen ja puutteellisen tiedon varassa.
Strategiatyöskentely on sosiaalinen oppimisprosessi, jossa dialogin tuloksena lähestytään yhtenäistä tilannekuvaa koko henkilöstön sekä hallituksen ja operatiivisen johdon välillä. Tilannekuva on strategisten analyysien ja oppimisen tulosta sekä strategisen äätöksenteon pohja. Näkemyksellistä tulevaisuuskuvaa voidaan projisoida heikkojen signaalien ja realistisemman tilannekuvan pohjalta. Erilaisten skenaarioiden kautta päädytään sitten valistuneeseen käsitykseen parhaasta strategiasta vision saavuttamiseksi. Realistinen tilannekuva on siis faktoihin perustuva elävän strategian lähtökohta, joka on alttiina jatkuville, äkillisille ja merkittävillekin muutoksille. Tämä tekee tilannekuvan systemaattisesta seurannasta, päivittämisestä ja jakamisesta strategisesti merkittävän johtamistehtävän.
Toimi näin
Asiakkaiden, oman organisaation ja koko liiketoimintaympäristön tuntemusta ei voi korvata millään. Tätä on tilannekuva ja tähän perustuu strategia. Kuten alussa todettiin, ”Edestäsi sen sitten löydät”. Tätä olen kuullut käytettävän muun muassa silloin kun ei ole viitsitty hankkia tosiasiallista tietoa toiminnan pohjaksi tai on toimittu faktatiedon vastaisesti. Perustakaa siis strategia realistisen tilannekuvan ja visionäärisen tulevaisuuskuvan varaan!