Oletko sinä kiireinen? Kovin todennäköistä on että olet. Onko se jopa hiipinyt osaksi brändiäsi? Tai onko se jopa osa yrityksesi brändiä? Kiire, tehokkuus ja ”ajan hallinta” on nyt pop. Jos luet amerikkalaisia liikkeenjohdon artikkeleita niin jo viikon loman pitäminen tuntuu synniltä. Kuitenkin vielä 40 vuotta sitten kiire ei ollut pop. Johto istui kravatti kaulassa toimistossa miettimässä tulevaisuutta ja sinikaulusosasto hoiteli koneita tehtaassa. Oli aika miettiä strategiaa ja pohtia tavoitteita.
Mutta oletko huomannut että nyt 6 numeroista vuosipalkkaa tienaavat skannaavat itse matkalaskuja ja kirjailevat päivärahoja. Hoitelevat työmatkat hotellivarauksineen ja kirjoittelevat sähköpostit? Kaikki ”turha” pitää karsia Lean Managementin aikakaudella. Meillä ollaan ihan litteitä. Kaikki turha pois, näin Toyodakin opetti.
Mutta vaikka kaikkea tekemistä on paljon niin onneksi ”ajan hallinnan” tukemiseksi olemme saaneet hienoja työkaluja. On Urgent/Important Eisenhower matriisia, Getting Things Doneja, kalentereita ja appeja, to-do listoja ja kaikki ne punaiset ikonit ja plimplimmit älypuhelimen sovelluksiin. Otetaan kaikki tyhjä pois ja ollaan tehokkaita.
Default mode network
Aikaisemmin luultiin että kun ihminen ei aktiivisesti pohdi jotain, aivomme ovat lepotilassa ja ei näin tee mitään. Mutta sitten joku keksi laittaa aivot tällaisessa lepotilassa skanneriin ja totesikin että hitsi, nämähän ovat ihan yhtä aktiiviset kun ei aktiivisesti keskitytä mihinkään. Löytyi aivojen ”default mode network”. Ja kun tarkemmin tutkittiin sen toimintaa, ymmärrettiin että se on aivojen arkistointiväline. Eli kun emme aktiivisesti ajattele mitään, aivot alkavat arkistoida saatua informaatiota nykyistä tietoja koskien ja muodostamaan yhteyksiä.
Toisin sanoen, tarvitsemme aikaa olla ajattelematta mitään jotta pystymme oppia. Jotta pystymme sisäistämään saatua informaatiota ja tekemään siitä merkitystä päämme sisällä. Tarvitsemme aikaa ilman älypuhelinta, ilman keskeytyksiä, ilman sähköposteja. Tarvitsemme tätä hiljaista reflektointia jotta voimme nähdä merkityksiä maailmassa. Muutoin saatamme toimimme kuin ad-hoc-kraatti. Reagoimme ja juoksemme. Emme pysty oppimaan tai jäsentämään informaatiota merkityksellisesti. Emme nää metsää puilta.
Yhtiön arvonmuodostus
Mutta tällainen pohtiminenhan on taas pois tekemisestä. Se siis tarkoittaisi että pitäisi tehdä jotain asioita vähemmän kuin ennen. Ja luottaa siihen että jatkossa pystymme tekemään enemmän oikeita asioita. Sellaisia asioita joiden merkitys kumulatiivisesti on arvokkaampaa kuin tehdä asioita oikein ja kovemmin.
Seuraavassa yksi ajatus fokusoinnista – Dobblinin innovaatioiden arvonmuodostuksen lähteet. Missä asioissa innovoimalla se tuo meille suurimman arvon? Tässä esim. voi miettiä mihin asioihin Nokia ja Apple panostivat viime vuosikymmenellä.
Väitän että sen oleellisen näkeminen on tärkeämpää kuin ennen. Teettekö te asioita oikein, vai oikeita asioita?
Loppuun teemasta kirjasuositus
https://www.amazon.com/Busy-How-Thrive-World-Much/dp/1455532983