Muutama päivä sitten uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan strategian ymmärrys suomalaisyhtiöissä on varsin vaatimattomalla tasolla. Tutkimuksen mukaan yritysten johtoryhmän jäsenistä vain 13 prosenttia tunsi yrityksensä strategian ja 71 prosentilla oli heikko tai väärä käsitys heidän yrityksensä strategisista painopisteistä. Tulos on sekä yllättävä, että järkyttävä.
Sen sijaan tieto siitä, että keskijohdosta strategian tunsi enää kahdeksan prosenttia ja henkilöstöstä vain kaksi prosenttia, ei enää jaksa yllättää. Heidän kohdallaan voidaan ehkä osin perustellustikin väitellä siitä, onko yrityksen ylätason strategian tuntemus tarpeen. Riittäisikö heille kenties ymmärrys siitä, mitä strategia tarkoittaa heidän toimintansa tasolla. Tämäkään ymmärrys silti tuskin toteutuu, jos edes johtoryhmä ei tunne yrityksen strategiaa.
Syyt siihen, että strategiaa ei tunneta ovat monitahoiset. Yksi syy on se, että strategiat on usein muotoiltu vaikeasti viestittäviksi ja siksi niitä on vaikea konkretisoida liiketoiminnan tavoitteiksi. Strategia voi olla ympäripyöreä tai liian monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Osaltaan strategian muotoilun ongelmat saattavat heijastella todellisten strategiavalintojen ja painopisteiden puuttumista. Lieneekö tämä sitten osa johdon henkilökohtaista virheenvälttämisstrategiaa vaiko vain pelkkää kykenemättömyyttä? Tai ehkä strategia on tehty erillisprojektina pikku pieruissa korkeanpaikan leirin keväthangilla, eikä sitä ole sittemmin selvin päin kehdattu huudella pitkin organisaatiota? Strategian toteutuskin saattaa jäädä vähän lapsenkenkiin, kun ei oikein tiedetä mikä se strategia on. Ehkäpä on vaan “keskitytty tekemään näitä hommia”.
Jos toimivan strategian luominen olisi helppoa, kaikilla olisi sellainen. Kaikilla ei kuitenkaan ole. Itse asiassa melko harvoilla näyttäisi olevan. Toimiva strategia kun harvoin syntyy kello kaulassa. Se hahmottuu, kirkastuu ja kehittyy information ja ymmärryksen lisääntymisen myötä. Sitä ei juurikaan palvele strategiatyön toteuttaminen irrallisina vuotuisina projekteina, joissa muoto näyttää usein olevan sisältöä tärkeämpää. Strategiatyön tulee olla jatkuvaa, vuorovaikutteista ja kehittyvää – elävää strategiaa.